16/2021 - Vuju-livessä palkittujen koskettavat puheenvuorot

21.04.2021

Vaikka viime syksyn puolella pääsimmekin hieman juhlistamaan Lapikkaan 45-vuotisvuosijuhlaa, itse juhlaan kuuluva palkitsemistilaisuus siirtyi tämän kevään puolelle. Vuosijuhla-live - tuttavammin vuju-live - striimattiin 14.4.2021 niin Instagramiin kuin Facebookiinkin. Vuju-liven kulusta vastasivat Lapikkaan 2020-kauden puheenjohtaja Emma-Karoliina Kiviluoma ja varapuheenjohtaja Kiira Wirén.

Tilaisuus alkoi hymypatsaiden jaolla. Hymytyttöpatsaan saajaksi valikoitui Wilma Heikkinen, jota kuvaillaankin positiiviseksi ja iloiseksi persoonaksi, joka on osallistunut aktiivisesti erilaisiin tapahtumiin ja tutustunut ihmisiin ennakkoluulottomasti yli vuosikurssirajojen. Hymypoikapatsas taas meni esimerkillisesti toimivalle Perttu Sippolalle, joka tuo omalla olemuksellaan positiivista energiaa ympärilleen sekä tulee hyvin toimeen kaikkien kanssa. Molemmat palkitut olivat yhtä mieltä mahtavilta tuntuvien fiilistensä suhteen. Wilma kertoi palkinnon tulleen aivan yllättäen, mutta olevansa erittäin otettu siitä. Perttu täydensi muistamisten olevan aina mieleenpainuvia. Pidetäänkin peukkuja, että tulevat vuosijuhlat voitaisiin järjestää jo paikan päällä, jotta nämä patsaat, joita tullaan jatkossa kutsumaan pelkästään hymypatsaiksi, jaettaisiin juhlakansan edessä eteenpäin. 

Hymypatsaiden uusien huoltajien julkistamisen jälkeen oli kunniakirjojen jakamisen vuoro. Kunniakirjoin huomioidaan perinteisesti Lapikkaan toiminnassa ansiokkaasti toimineita lapikaslaisia. Tällä kertaa kunniakirjat menivät seuraaviin osoitteisiin:

💙 Antti Isosompille aktiivisesta toiminnastaan Lapikkaan näkyvyyden edistämiseksi ja ansiokkaasta KV-toiminnastaan.

💙 Vili Peltomäelle ansiokkaasta toiminnastaan niin SOOLin hallituksessa, SOOLin aluetoimijana kuin LYYn edustajistossa, sekä toiminnastaan Lerpakkeen ylläpitämiseksi.

💙 Aliisa Kankaalle kiitokseksi Lapikkaan verkkosivujen uudistamisesta ja aktiivisuudestaan Lapikkaan toiminnassa.

💙 Janita Rapolle kiitokseksi toiminnastaan Lapikkaan häirintäyhdyshenkilönä jo useamman vuoden ajan.

💙 Niko Haatajalle kiitokseksi aktiivisesta toiminnastaan Lapikkaan hyväksi jo vuosien ajan, intohimostaan saada kansainväliset opiskelijat osaksi ainejärjestöämme sekä Lapikkaan etujen ajamisesta LYYn hallituksessa.

Myös kunniakirjojen saajat kuvailivat fiiliksiään poikkeuksetta positiivisin ilmauksin:

"No huh! Valtavan suuri kiitos tästä kunniasta. Se saa ison hymyn huulilleni. Oman ainejärjestöni on minulle rakas ja kaipaan kovasti Lapikkaan mahtavia tapahtumia ja iloista opeopiskelijajengiä", hehkutti Vili. "Hyvät fiilikset ja yllättynyt olo, en osannut odottaa tätä", Janita kommentoi häkeltyneenä. Niko taas turvautui siteeraamaan Ristoa: "Huh huh, nimittäin ihan mielettömät fiilikset!" Myös Aliisa oli kunniakirjastaan hyvin otettu: " Oon yllättynyt! Tässä on 25 vuotta odotettu, että mut palkittaisiin ja vihdoin se tapahtui. Odotinko, että palkittaisiin esimerkiksi hurmaavasta persoonasta tai hyvistä tanssiliikkeistä? Ehkä. Mutta palkinto on palkinto ja se menee kunniapaikalle äitin ja isin pianon päälle, jotta he voivat päivittäin ihailla oman lapsensa suurinta saavutusta."

Perinteisesti vuosijuhlissa jokainen palkittu pääsee avaamaan sanaisen arkkunsa kiitospuheen muodossa. Tällä kertaa poikkeuksellisen digiloikan harpanneen vuosijuhlamme kiitospuhealustana toimii Lerpake, joten arvoisa lukija, ota hyvä asento ja nauti näistä koskettavista puheenvuoroista:

Perttu: "Kaikille ihmisille hatunnosto, kenen kanssa saanut toimia täällä Lapissa. Hyvien tyyppien kanssa on helppo hymyillä!"

Wilma: "Suuret kiitokset tästä kunniasta. Oon erittäin otettu. On mukava huomata näin konkreettisesti, millainen vaikutus omalla toiminnalla ja persoonalla voi olla muihin. Tämä palkinto kuvastaa minulle sitä miten tärkeää on olla avoin ja ystävällinen muita kohtaan, sillä yleensä hyvä tulee takaisin myös itselle. Positiivinen asenne kannattaa eikä asioita tarvitse ottaa liian vakavasti. joten muutama jerry (vitsi) siellä täällä piristää niin omaa kuin muiden päivää. Kiitos!"

Vili: "Opiskelija-aktiivina toimiminen on vienyt paljon aikaa ja jaksamista. Se on kuitenkin antanut minulle arvokasta osaamista ja elinikäisiä ystäviä. Kannustan teitä kaikkia lähtemään mukaan opiskelijatoimintaan. Tämä on se paikka, missä kerätään kokemuksia. Nauttikaa opiskelijavuosistanne ja olkaa rohkeita kokeilemaan ja oppimaan uutta. Tuntuu hyvältä, kun Lapikas on muistanut minua. Iso kiitos vielä siitä. On mahtavaa kuulla, että tekemisistäni on ollut iloa järjestöllemme. Viime vuosien koettelemusten jälkeen Lapikas on yhtenäisempi kuin koskaan, ja on ollut hienoa olla mukana rakentamassa sitä."

Janita: "Haluan kiittää tästä kunniakirjasta ja kiitoksen osoittamisesta. Häirintäyhdyshenkilönä toimiminen on ollut mulle mieleinen tehtävä, jota jatkan yhä. Tämän kunniakirjan saaminen saa mut tuntemaan tekemäni työn arvokkaaksi. Lapikas on ihana, pieni ja yhteisöllinen ainejärjestö. Lapikkaan hyväksi tekeminen on ollut mulle sydämenasia."

Niko: "Varmaan olisin siellä kaikkien kivojen puheiden joukossa paasannut siitä kuinka sitä KV-opiskelijoihin liittyvää sääntömuutosta ei oo tehty vaan huvikseen, vaan pitää muistaa sitä toimintaa jatkaakin sen mukaisena. Sit yrittäny olla lopuks vielä jotenki kiva, et ois saanu kuitenki tulla jatkoille, eikä mennä heti vujuilta suoraan laitokseen missä me muut eläköityneet katkeruudet ollaan. Tämä palkinto merkitsee sitä, että sain vihdoinkin paikkani muiden kuuluisten esipuheenjohtajien joukossa. Odotan vielä pientä Niko-patsasta sinne Lapikkaan pyhäkköön."

Aliisa: "Yks kaks, onko tää päällä? Hähää, vitsi vitsi, Lapikas, mikä meininki, wuu!! Sori, mulla on tosi epämukava olo yleisön edessä. Öö, kiitti paljon ja saa vinkata kaverille, jos tarvii verkkosivuja. Ois kiva saaha leipää pöytään. Tääki mekko on maksettu kuvilla mun jaloista. Mitä tämä minulle merkitsee? No sanotaanko näin, että mun isoveli sai yläasteella "pakkopalkinnon", jonka kuvaus oli seuraava: "Tämä henkilö on niin upea tyyppi, että häntä ei voi jättää palkitsematta". Rima on siis ollu korkealla, mutta vihdoin koen ohittaneeni veljeni menestyksen. Todellinen riemuvoiton hetki!"

(Tässä välissä voitte pitää pienen aploodaustauon ja pyyhkäistä keväiset katupölyt pois silmäkulmistanne.)

No, tietenkin yksi kutkuttava kysymys kuuluukin: minne palkitut aikovat nämä konkreettiset kunnianosoituksensa asetella?

Perttu: "Talon parhaalle paikalle. Se on siellä muistuttamassa joka aamu, että Rock your day."

Wilma: "Ehdottomasti jollekin kunniapaikalle! Tarkempi paikka ei ole vielä tiedossa, mutta koordinaatit tulevat myöhemmin."

Vili: "Kunniakirja pääsee paraatipaikalle olohuoneen hyllylle. Siinä komeilee entuudestaan Pihlavan työväen urheilijoiden vuoden 2003 reippain uimari - pysti. Nyt minulla on kaksi kovanluokan palkintoa!"

Janita: "Kunniapaikalle, mahdollisesti meän kommuunin olohuoneen kirjahyllyyn tai sit oman huoneen seinälle."

Niko: "Ehdotin omaan otsaan naulaamista. Varapuheenjohtaja emerita K. Wirén ehdotti palkintokaappia, mut mulla ei olis siellä kyllä muita palkintoja. Harkkapari taas totesi, että sitähän pitää sitten aina illanistujaisissa pitää näytillä ja esitellä, eli jossain sellasessa paikassa varmaan."

Aliisa: "Aa hups, meikä vastaski jo tähän. Ehkä mut ois pitäny sitteni palkita mun selvännäkijän lahjoista. "

Näistä Aliisan selvännäkijän kyvyistä olisi ollut hyötyä muutenkin, sillä emme valitettavasti tavoittaneet Anttia kommentoimaan tunnelmiaan. Nyt on kuitenkin tullut aika hiljaa kiittää (muttei sentään kättä puristaa), nimittäin valtavat kiitokset vuju-liven järjestäneille sekä erityiskiitos Emma-Karoliinalle palkittujen haastattelemisen hoitamisesta. Ja jos missasit upean puheenjohtajan puheen, niin tallennehan löytyypi sekä Facebook-ryhmästämme että Instagramistamme. 

- Minna