3/2019 – “Opetusharjoittelun tarkoitus on mokata”
Pidämme teitä vielä jännityksessä, sillä joudutte odottamaan uusien toimittajiemme sisääntuloa vielä viikon verran. Toimitustiimimme palaverissa suunnittelimme alkuvuoden julkaisukalenteria ja tänään allekirjoittanut pohtii opetusharjoittelun merkitystä.
Olen nyt viettänyt viikon tässä opetusharjoittelussa. Tämä on kolmas harjoitteluni. On maanantai ja opiskelijatuvassa käy tohina kuin muurahaispesässä. Ilma on sakeana pedagogiikkaa, didaktiikkaa, kahvin tuoksua ja uusia mahtavia ideoita. Tunteiden spektri on laaja.
Tiedän, miten harkka voi tuntua työläältä. On opeteltava osaksi koulun arkea, suunniteltava ja pidettävä oppitunteja sekä tutkittava tarkasti omaa itseään ja opettajuuttaan. Työtä on paljon, mutta sillä on suuri merkitys. Harjoittelun tulisi tuntua pakollisen suoritettavan opintojakson sijaan sellaiselta kokemukselta, mikä auttaa juuri sinua kasvamaan opettajaksi. Tässä teille kanssaopiskelijoilleni sekä kaikille Suomen opeopiskelijoille muutama ajatus, joita kannattaa pohtia.
Opettaja tekee työtä omalla persoonallaan. Jokaisella opettajalla on oma kasvatusfilosofiansa sekä omat tyylinsä ja tapansa opettaa. Se mitä opettajana opimme, on miten opimme kehittymään. Opettaja ei tule koskaan valmiiksi. Valintojemme takana on ammattiosaaminen ja pedagogiset perustelut. Tätä työtä voi tehdä niin monella eri tavalla. Opettajan tulee itse tietää, mitä tekee ja miksi. Kun luokanlehtori ja yliopiston didaktikot ohjaavat sinua tuntisuunnitelman tekemiseen, he antavat sinulle ideoita ja luovat raamit toteuttaa itseäsi.
Pitämäsi oppitunti ei ole tentti, eikä tuntisuunnitelma essee. Tiedän miltä tuntuu, kun pitämääni oppituntia seuraa oppilaiden lisäksi moni muukin silmäpari. Opiskelijatoverini, luokanlehtori ja mahdollisesti yliopiston didaktikkokin tarkastelevat mitä teen. Tämä saattaa jännittää, mutta muista ettei kyseessä ole koetilanne. Et pidä oppituntia siksi, että läpäisisit sen. Pidät oppituntia, koska olet opettamassa oppilaita. On suurta rohkeutta kertoa, että nyt jännittää. Tuntisuunnitelma on sitä varten, että sinä tiedät mitä ja miksi olet opettamassa. Sitä ei tehdä sen vuoksi, että se pitää palauttaa kuin mikä tahansa kirjoitelma. Kirjoita siihen sellaisia asioita, jotka helpottavat oman oppituntisi pitämistä.
Harjoittelun tarkoituksena on mokata. Opetusharjoittelu on nimensä mukaisesti harjoittelua. Siellä saa ja ehdottomasti pitää mokailla. Kokeile rohkeasti kaikenlaisia ideoita. Kokeile asioita, mitä et ole ennen kokeillut. Lopputulos on aina onnistuminen. Jos pitämäsi tunti menee suunnitelmasi mukaan ja kaikki tuntui luonnistuvan, olet löytänyt toimivia ratkaisuja. Jos pitämäsi tunti tuntui menevän mukkelis makkelis penkin alle, olet oppinut mitä kannattaa tehdä ensikerralla toisin. Toisin sanoen onnistut aina oppimaan uutta.
- Vili Peltomäki, Lerpakkeen päätoimittaja, 3. vuoden LuKa- luokanopettajaopiskelija