Once upon time there was säälivujut

07.12.2016

Vuosijuhlat ovat yksi Lapikkaan vuoden kohokohdista. Lapin yliopiston ainejärjestöistä jokainen juhlii vuosijuhliaan joka vuosi eikä Lapikas ole poikkeus. Tällainen toiminta on kuitenkin harvinaista muualla. Monet muut ainejärjestöt muissa yliopistoissa juhlivat vuosijuhlia vain viiden vuoden välein suuresti, kuten me vuosi sitten. Täällä meillä on kuitenkin perinteenä juhlia vuosijuhlia joka vuosi ja viiden vuoden välein isommin.

Monille tämä oli ensimmäinen tai toinen kerta vuosijuhlilla. Viime vuoden vuosijuhla oli antanut monille erilaisen kuvan vuosijuhlista pönötysjuhlina, joissa ollaan nutturat ja kravaatit tiukalla. Itse vujukonkarina olin kuitenkin valmistautunut näihin minusta mahtavampiin vujuihin, pikkuvujuihin ja tänä vuonna säälivujuihin, jotka osoittautuivat ehkä parhaiksi vujuiksi ikinä!

Vaikka tänä vuonna juhlittiinkin vujuja "säälivujuina" ei ne säälittävät olleet. Se, miten me pienellä porukalla ja pienellä budjetilla saatiin aikaan ruokaa ja koristeita, oli aivan ällistyttävää. Se, miten me saatiin Artiklan tilat, Toippari, oikee känniluola, vieläpä heidän kv-viikon ja edellisillan sitsien jäljiltä juhlakuntoon, oli ihme. Kuitenkaan koristeet ja ruoka ei tehnyt juhlaa, vaan kaikki me 71 ihanaa ihmistä, jotka istuttiin pöytien ääressä, jotka oli katettu Ikean lakanoilla ja kertakäyttöastioilla.

Näissä juhlissa nähtiin niin kauniita ja komeita Lapikaslaisia ja hehkeitä vieraita. Oli hauskaa ohjelmaa, musiikkia ja tanssia. Saatiin säädylliset hymytyttö ja hymypoika, jotka eivät laittaneet hymyä pyllyyn ja vilauttaneet persettään koko vujukansalle (kuten allekirjoittanut..). Jatkot olivat ahtaat ja hullaannuttavat, mutta pikkulintujen mukaan siellä on ollut myös hauskaa. Allekirjoittaneen muistikuvat ovat hatarat.

Jos jotain olen oppinut vuosijuhlista, ne ovat aina hauskat. Ne ovat juhlat, jossa saa nauttia yhdessä oman ainejärjestön kanssa ja pukeutua hienosti. Ei siinä, että en pitäisi haalarien tuomasta vaatteitten valinnan helppoudesta, mutta välillä on hauska pukeutua kauniisti. Eräs pikkuvujujen hauska puoli on myös, että saa tuoda ne omat juomansa, eikä tarvi juoda piilopullosta tai tilata tiskiltä kalliita juomia. Höpsähtäneet humalaiset Lapikkaat saman katon alla pynttäytyneinä parhaimpiinsa ovat yksi parhaita asioita mitä tiedän.

Viimeiseksi haluan vielä kerran kiittää jokaista, joka osallistui vuosijuhlille. Oli suuri ilo nähdä, miten suuri joukko meidän jäsenistöstä halusi auttaa näiden juhlien järjestämisestä ja miten suuri joukko fukseja ja vanhoja saapui paikalle. Toivon todella, että jokainen tämän tekstin lukija saapuu ensi syksynä juhlimaan Lapikkaan 42. vuosijuhlia.

Kiittäen ja kumartaen,

Hene